Hiljaisuudesta

Erityislapsi. Varhaiskasvatus. Puheterapia.  Esikoisen ollessa kahden vanha, tuoreen äidin vaisto alkoi kolkutella. Tyttö ei puhunut, mutta keksi omia yksinkertaistettuja sanoja arkipäiväisiin tilanteisiin. Jo pienen jokeltelu tuntui takkuavalta ja yksitoikkoiselta. Läheisten kaksivuotiaat alkoivat jo puhua pienillä lauseilla, kun minun tyttäreni sanavarastoon kuului kolme sanaa.      Tuossa vaiheessa ilmaisin huoleni neuvolassa. Neuvola käski seurata tilannetta ja palata asiaan, mikäli tilanteeseen ei tulisi muutosta. Tytön tullessa kahden ja puolen vuoden ikään, halusin saada puheterapeutin arvion asiasta ja muistan tuon puhelun varmasti loppuelämäni. Terveydenhoitaja kertoi, että kaksikymmentä sanaa on riittävästi, vaan tyttäreni sanavarastoon kuului (muiden kuin minun) ymmärrettäviä sanoja ehkä viisi. Sain ajan puheterapeutille, joka jo ensikäynnillä sanoi meidän tulleen juurikin oikeaan aikaan, vaikkei neuvola ollutkaan vielä huolissaan.     ...

Ihanaa, että löysit uuden blogiharrastukseni pariin. Olen 27-vuotias, kahden lapsen äiti hämeestä. Aloitan blogikirjoittamisen uudelleen parin vuoden tauon jälkeen. Aiemmin kirjoitin raskaus- ja vauvablogia, mutta nyt päätin uskaltautua kirjoittamaan uudenlaista ja toivottavasti mielenkiintoista blogia erilaisesta ja odottamattomasta lapsiperhearjesta, äitiyden haasteista, henkisestä hyvinvoinnista sekä rakkaudesta kauniisiin asioihin. Tykkään valokuvata arkeamme ja käytänkin instagramia aktiivisesti joka päivä.  Tällähetkellä perheeseeni kuuluu minun ja mieheni lisäksi kaksi tytärtämme; maaliskuinen2014 ja kesäkuinen2017. Asumme 70-luvun valmistuneessa 120 neliön omakotitalossa, jota remontoimme liki jatkuvasti perheemme tarpeisiin sopivaksi. Jäin kotiäidiksi esikoisen synnyttyä ja sillä tiellä olen edelleen ja mielelläni. Esikoinen aloitti osapäivähoidon kolmivuotiaana, jotta saa ystäviä sekä osansa nykyisestä varhaiskasvatuksesta. Kotona teemme mahdollisuuksien muka...